Kirppuilua ja sekoilua

Tulen hulluksi, jollen jo ole ! "kädettömyys" on kamalaa! Kävin tänään taasen lääkärillä, kun käsien oireilu on vain pahentunut. Sain nyt kuitenkin luvan käyttää nettiä, kuhan muistan verytellä hyvin ja viikottainen aika koneen äärellä ei ylitä muutamaa tuntia.

Olen tiputellut aktiivisesti tavaroita lattialle. Eilen "jysähti" täysi muropaketti ja tänään muutama maitotölkki. Jee, jotain positiivista, nyt on hyvä tilaisuus "hävittää" sellaista kodin irtaimistoa, josta olisin jo ajat päivät halunnut päästä eroon, mutta ei ole vaan raaskinut....;D

Olen kierrellyt nyt "tautisena" aktiivisesti kirppareita bongaillen löytöjä ja todennut, että Turun seudulla ovat kirpparit tulleet reippaasti alaspäin vuosien takaisesta:( Mimmin kirpparilla kävin viimeksi n. puoli vuotta sitten, mutta edelleen siellä ei juurikaan ollut tavara hyllyissä vaihtunut... Linkkikirppikseltä löysin sentään jotakin mukavaa ja Piispanristin auta auttamaan kirppiksellä oli roppakaupalla kivoja kirjoja:D Linkkikirppikseltä mukaan tarttui seitsemän kappaletta Kyyrölän saven valmistamaa "perinteistä" puurokippoa. Aivan superihania joulupuurolle (pianhan se taas tulee (ei siis pelkästään joulupuuro, kun joulu myös..) Hintakaan ei päätä huimannut Kuusi eukkaa yhteensä kaikki seitsemän...:D

Lapsille olen löytänyt "uutta" luettavaa ja musiikkia, niin ja itselleni supersuloisen penkin (joka oli kyllä ensin varsinainen kammotus, mutta onneksi kaapissa oli vielä maalle tehdyn eteisrempan jäljiltä paneelilakkaa...). Nyt on penkki paljon parempi!

...Siinä ennen ja jälkeen kuvat ja kun syksyä eletään penkki saa tosiaan toimia alustana kynttilöille. Kynttiläkippoina kuvassa vanhat ?purkit vuodelta papu. Purkit ovat 70-luvulta ja niissä oli jotakin (juustoako), olen miettinyt pääni puhki, mutta en todellakaan muista ja googlestakaan ei ole ollut apua, joten jos joku tietää mitä purkeissa on myyty, olen toooooosi iloinen tiedosta...:D

Ihka uudet tulppaani verhot tarttuivat mukaan auta auttamaan kirppikseltä (hintaa huimat 5 e) ja tulevat Torpalle tupaan (kai).

Muksuille löytyi Inkan aarre peli. On muuten aivan suora kopio Afrikan tähdestä, ilmankos kun "suunnitelijakin" on sama. Ollaan taottu peliä nyt useampaan otteeseen lasten kanssa joten yhteistä laatuaikaa on tullut näin "kädettömänäkin vietettyä.

Iltatarinan kerrontaa varten tuli helpotusta Radioteatterin esittämänä. Kirppikseltä löytyi Noita Nokinenän talvikihlat levy, jonka lapset saavat kuunnella tänään iltasatuna. (Eetu on flunssassa ja ei mene huomenna kouluun, joten tunnin satu ei liene liian pitkä)
Mallan musiikkinälkää lievittämään löytyi (toivottavasti) kiva lasten cd, ja kun euron hinta tupla cd:stä ei päätä huimannut niin mukaanhan sekin lähti...

Lasten kirjoja löytyi paljon, mutta nämä nyt ainakin luetaan ensi sijassa:

Aakkosmatka kirja on juuri sopivaa selattavaa koulun aloittaneelle Eetulle ja Töpöhäntä kirjasta löytyy peräti viisi Pekka tarinaa( sivujakin melkein 400), joten näillä mennään jo monta iltaa:D Hintaa molemmissa opuksissa kaksi euroa.

Lapsille löytyi myös (uusi, paketissaan oleva) kolmiulotteinen palapeli, jonka kokosimme edellisiltana, paketissa luki 4-vuotiaasta eteenpäin, mutta osat olivat niin hankalia kiinnittää, että suosittelisin ennemmin yli 10-vuotiaille...Iskän hommiksi jäi useamman palasen kiinnitys, mutta hyvä vaan, että tuollakin on jotain näprättävää...

Lopputulos oli aika kiva. ...Kyllä isä osaa...;D

Nyt on (lääkärin määräämä)"nettiaika" loppu ja sormi finaalissa, joten se on loppu nyt!

Sormeton

Raahauduin tänään viimein lääkäriin ja lääkärin arvio oli, että kädessä on ahtaassa rannekanavassa hermo pinteessä ja käsi on nyt tiiviisti lastassa (ja käyttökiellossa) kaksi viikkoa, joten hiljaista tulee olemaan täälläkin:(

Vkl kului maalla isännän poimiessa marjoja ja minun keitellessä, joten ei tässä ihan laiskotteluksi ole elo kuitenkaan mennyt:D
Nyt kun suuli on kaatiskuormien ansiosta reippaasti tyhjentynyt sieltä löytääkin jotain,mukavana yllätyksenä suulin nurkasta kuoriutui n. 15 vuotta vanha kirppislöytöni : mikrogolf peli. Sitä on nyt taottu ja muksut ovat innoissaan...;D

Tänään oli vastassa aikamoinen yllätys, kun kipsuttelin hakemaan Eetua koulutaksista. "Tilasin" hissin ylös ja sen saapuessa avautui ovi ja kundi tuli aivan yksin hissistä ulos. Vielä keväällä, jos en ollut sekunnilleen vastassa pihalla, kun taksi saapui oli katastrofin ainekset käsillä ja tiedossa hysteeristä itkua, mutta syksy on tuonut muassaan reippautta ja uskallusta ja kotiin "löytäminen" sujuu vihdoin ongelmitta. Upeaa, tätä ei voi taatusti "normilapsen" äiti ymmärtää miten isosta askeleesta onkaan kyse:D
Tänään tuli koulusta myöskin ensimmäinen läksy, oli melkoisen "liikkis" näky katsella "isoa" poikaa keittiön pöydän ääressä tekemässä kieli keskellä suuta äidinkielen tehtävää:D Voi, voi, lapset ovat todellakin vain lainaa...Toisaalta, siihen itsenäisyyteenhän tässä juuri tähdätään, joten hus, pois surumielisyys;D

Nyt käsi ilmoittaa, että parempi lopettaa!!!

Peukalo, etusormi liikkuu...

Sanoo laulu, mutta minullapa tuo ei ihan pidä paikkansa:( Polkupyöräretkellä tuli sitten näemmä rasitettua kättä hieman normia enemmän ja nyt on koko kämmen puutuneen oloinen aina kyynärpäähän asti ja peukalo ei suostu toimimaan ollenkaan. Sunnuntai-iltana yritin ripustaa pyykkiä ja huomasin, että en saa pyykkipoikia väännetyksi auki ja tuosta tuo on vain pahentunut:( Tänään olisin jo suostunut lähtemään lääkärille (jonne en ihan helposti mene), mutta kun vihdoin ja viimein uskaltauduin soittamaan terveysasemalle sieltä vastasi nauha: -Paina numero yksi, jos kyse on ajanvarauksesta. Minullapa on uudehko kosketusnäyttöpuhelin ja en todellakaan hokannut mistä hitosta siitä saa numeronäppäimet esiin samalla, kun linja on auki... Tekniikka ei ole vahva alani, eikä muuten ohjevihkosten säilyttäminenkään... No isäntä lupasi jättää minulle huomenna vanhan Nokiansa, jospa sillä onnistaisi...

Meillä on ihka oikea ekaluokkalainen. Eetun koulu starttasi eilen ja tänään poika tuli intoa puhkuen koulusta kotiin päässään "olen ykkönen" lippalakki ja repussa upouusi aapinen:D Koulu on onneksi Eetulle tuttu jo viimevuodelta, kun esikouluvuosi käytiin viereisessä rakennuksessa ja luokkakaan ei ole muuttunut muuten, kuin yksi uusi oppilas on tullut lisää. Eetun luokalla on nyt yhdeksän lasta . Opettaja ja avustajat ovat samat kuin eskarissa, joten aloitus oli helppoa, toki jännittävää:D ...No, äiti ei nyt ainakaan vähemmän jännittänyt, kuin poika:D

...Sormeni toimimattomuudesta on onneksi ollut jotakin hyötyäkin, eipä tarvinnut yrittää päällystää uutta aapista, vaan työ siirtyi luontevasti isännälle...;D

Tänään kotiutui muuten blogivoittoni leenaelina blogista.iso kiitos vielä kerran. Viikonloppuna mobile muuttaa RAumalle ja saa kotiutua siellä torpan "olkkariin", jossa on jo nyt paljon mustaa ja valkoista, eli sopeutunee hienosti joukkoon:D

Pieni saariston rengastie

Pieni rengastie on nyt poljettu ja tällaisia fiiliksiä siitä jäi:

Torstai aamupäivällä lähdin omilta kotikonnuiltani polkemaan kohti Turun Koulukatua, jossa treffasimme Katjan kanssa ja suuntasimme fillarin nokat kohti Rymättylän Aaslaa. Matka sujui joutuisasti Raisionlahden lintutornille, jossa pidimme ensimmäisen "pillimehun juontitauon" :D

Ukkopekan sillalta Naantalista bongattiin...

...Ukko-Pekka, tiätysti!

Minulla on melkoinen korkeanpaikan kammo, joten lukuisat siltojen ylitykset tällä reissulla oli aika "haastellisia", vaan yli mentiin...

Pressakin näytti olevan "kotosalla", mutta meillä oli niin hyvä matkavauhti päällä, ettei viitsitty tällä kertaa poiketa kaffella... No, joku toinen kerta sitten, sorry Sauli...!

Viime syksynä olin samalla miehityksellä kulkemassa caminoa o cebreirosta Santiago de compostelaan, joten tuli hiukan "tää on koettu ennenkin" fiilis, kun bongattiin matkan varrella näitä:D

Rymättylän Röölassa kävimme tutustumassa silliperinnekeskus Dikseliin (iso kiitos Kantosen Marjalle hyvästä opastuksesta). Paikka oli mielenkiintoinen ja taatusti tutustumisen arvoinen!
http://www.naantali.fi/kulttuuri/fi_FI/dikseli_ja_mylly/

Tuolta matka jatkui kohti Aaslaa ja siellä Äärlän renkitupaa jossa yövyimme ensimmäisen yön. Saavuimme perille maalaistalon pihaan jossa meidät otti vastaan kaksi paimenkoiraa ja pieni tyttö. Hetken päästä saapui mukava emäntä paikalle ja opasti meidät väsyneen fillaristin taivaasen!!! Siis todellakin, majoituksella oli hintaa 30e per nuppi ja sillä hinnalla saimme käyttöömme uskomattoman upeaa palvelua, todella kauniin renkituvan, saunan lämmitysoikeuden ja polttopuut ja aamulla emännän laittaman , aivan upean aamupalan. Eipä yhtään ihmetytä, että renkituvalta löytyi kansio, joka oli täynnä paikan ylistystä!!! Ihan kymppi paikka johon taatusti aion mennä uudelleen!

Iltasella käväisimme vielä Karhuvuoren ilmanvalvontatornissa (jonne oli matkaa majoituspaikalta n. puoli km) ja kapuaminen varsin jyrkkää "vuorta" kannatti. Ylhällä oli vähintäänkin upeat näköalat!

Karhuvuorelta suuntasimme vielä katsastamaan Hankan sataman valmiiksi, että varppina ehtisimme aamulla yhteysaluksen ajoissa... Tuossa kohtaa meinasi käydä tosissaan hullusti. Päästelin kunnon mäkeä alaspäin vauhdilla kun vasemmalta lähipellolta hyppää peura suoraan fillarin eteen. Peura pelästyi vähintään yhtä paljon kuin minä ja päästi kunnon kiljaisun kun loikkasi n. 10 sentin päästä fillarin etukumistani syrjään. Hiukan aikaa löivät omat polveni tuon jälken loukkua, mutta onneksi selvittiin säikähdyksellä!!
Lähipelloilla bongasimme lisää peuroja ja majatalon emäntä kertoi niitä olevan liikkellä todella paljon...

Hangan satama

Yhteysalus jolla seilasimme...

...Seilin "spitaalisaaren" kautta Nauvoon

Nauvon satamaa

Nauvossa ylitimme lautalla meren ja päädyimme Paraisille. Lauttarannasta matka jatkui kohti Airistoa ja siellä Stormälön Mariina nimistä mökkikylää. Perille päästyäni olinkin aivan naatti. Arvioin kuntoni hieman väärin ja loppumetrit olivat pumpulleni näemmä hieman liikaa. Sain järkyttävän päänsäryn ja olin totaalisen huonovointinen. Nukuin ja hourin ja tärisin ja sain kunnon kuumen joka tuntui tärinästä päätellen käyneen melko korkealla, mutta seuraava päivä oli onneksi jo parempi:D LAuantaina vietimme rauhallista mökkilomaa ja päänsärkykin jo hieman helpotti ja sunnuntaina se oli kokonaan poissa ja niin olivat voimatkin. Sovimme, että Katja polkee edellä omaa tahtiaan ja minä tulen voinnin mukaan perässä. Poljin todella rauhallisesi, mutta pääsimpäs kuitenkin perille ja kotosalla oloni onkin ollut mitä mainioin:D

KOtona odotti mukava yllätys. Huomasin voittaneni blogiarvonnassa kivan mobilen: täältä : http://leenaelinadesign.blogspot.fi/

Wow, kivaa! Ja minä kun en ikinä voita mitään!!! :D

Viikko takana, viikko edessä

Tämän viikon jälkeen alkaa arki ja lomat ovat ohi:( Viime viikko tiistaista eteenpäin kului maalla josta kotiuduimme tänään. Rahtasimme kaatopaikalle suulista neljä peräkärryllistä silkkaa ääkkää ja tuntuu, ettei tilaa ole nyt tuosta huolimatta juurikaan enempää, mutta taitaapa olla vain järjestelykysymys...;D

Olen tehnyt klapikoneella Tapaninmyrskyssä kaatuneista puista klapeja ja kirkunut... puun sisältä kaarnan alta möngertelee esiin ällöttävän näköisiä toukkia, joten ihmekkös tuo, että puu ei "pientä" myrskyä kestänyt, kun näyttää olevan hyyryläisiä täynnä.
Puusavotan lisäksi käväisin myös mustikassa, mutta ikävä kyllä meidän lähimetsiin ei tänä vuonna mustikkaa liiemmälti tule. Pirunmoisen puhistelun ja paarmojen häädön jälkeen saaliiksi tuli noin viitisen litraa, joten kaupan pakasteallas taitaa olla talvella ahkerasti käytössä;D

Isän muistopaasi oli viimein kuivunut tarpeeksi kauan ja uskalsimme "paljastaa" sen esiin puulaatikostaan. Eipä ollut lopputulos ihan sellainen kuin olisin halunnut, mutta ystävien avulla ja pienellä "tuunauksella" siitä tuli kuitenkin ihan ok ja mitä enemmän sitä katsoo ja "ajattelee", sitä paremmalta se näyttää...

Aloitimme tekemään betonipaasia toukokuussa ja sen valmistukseen on osallistunut äkkiä laskien ainakin kymmenen ystävää, joten melkoista yhteistyötä, jota isä olisi takuulla arvostanut! Paasiin tulee vielä nimilaatta ja tuon jälkeen jännityksellä katsomme miten se selviää talvesta, mutta aika toiveikas olen...

Eilen meillä kävi sähkömies asentamassa etälukumittarin, joten tästälähin saamme sähkölaskut todellisen kulutuksen mukaan, joka on huomattavasti parempi käytäntö, kuin nämä nykyiset arviolaskut, jotka ovat aina aika kaukana totuudesta...

Muuta kummempaa ei sitten viikkoon sisältynytkään. Viikonloppuna saimme vieraita Tampereelta ja mukavaa oli, kiitokset siitä;D
Meillä on parisen viikkoa ollut kaverina sammakko, joka aina illantullen loikkii torpan rappujen edustalle ja tuntee niin syvää ystävyyttä meihin, että haluaisi väenväkisin loikkia sisälle asti, mutta tuossa kohdassa pistimme aina hiukan kampoihin. Sammakkoa oli mukava seurailla, mutta otus oli mitä ilmeisemmin liian "kesy" muitakin eläimiä, kuin meitä ihmisiä kohtaan... Eilen hieman sähkömiehen lähdön jälkeen seisoin pihalla ja katselin kauhusta jykkänä, että mikä halvatun hirviö lähi pusikosta pomppuilee. Sakuhan se oli, mutta hiukan muuttuneena:( Jokin, ilmeisesti lintu oli haukannut isohkon palasen sammakkoparan kurkun tienoilta ja suolet roikkuivat puolittain ulkona. Sammakko oli pakko lopettaa, oli silkkaa kidutusta katsoa sen kärsimystä:(

Torstaina alkaa fillariretki. Oma fillarini kaupungissa olikin hieman epäkunnossa ja meinasinkin jo vaipua epätoivoon, kunnes muistin, että onhan minulla maallakin pyörä:D Pistin isännän pumppaamaan kumit täyteen ja kaarsin koekierrokselle, näyttää pelittävän, joten eikun matkaan;D Fillari on jo iäkäs, mutta kevyemmältä tuo tuntui, kuin kaupunkipyörä konsanaan, joten hyvä niin. Sääkin näyttäisi olevan hyvä, joten taitaa retki onnistua. Olin pikkutyttönä suuri Viisikkokirjojen ystävä, joten fillariretket eväineen ja yöpymisineen ovat parasta mahdollista viihdettä minulle... Niin ja jos nyt ihan rehellinen olen, olen vielä nykyisinkin aikamoinen Viisikko fani;D