Sitä sun tätä

Olen paiskinut hommia, kuin pieni eläin, joten siitä johtuu hiljaiselo täällä blogissa. Myöskin Eetun terapiakiireet ja oma espanjan opiskelu vievät aikansa, suinkaan väheksymättä Angry Birds peliä, johon viimepäivinä on kulunut kohtuuttomasti aikaa...;D :D

Eetulla on kuntoutuspalaveri tuossa joulukuulla, ja sen jälkeen mietin lopullisesti omaa eloani, eli lähinnä työhön tahi kouluun paluuta ensi syksyksi. Olen vielä hieman "pihalla" kaikesta, mutta keskustelut kuntoutuspalaverissa selkeyttävät varmasti myös omia ajatuksiani, joten niistä lisää vasta vuodenvaihteen jälkeen!

Hommien paiskiminen taas on tapahtunut (vain...:D) täällä kotona ja on ollut lähinnä raivausluontoista. Jos olet sattunut vilkaisemaan joskus niitä hamstrausjuttuja televisiosta, joissa näytetään aivan kaaosmaisia koteja, joiden omistaja ei millään ilveellä raaski heittää edes roskia pois kodistaan niin.. ...En ole aivan noin paha,(Haa, luulit jo;D) mutta paljon turhaa on vuosien varrella tullut säilöttyä minunkin;D

Haluan saada kaappini ja kotini "kuntoon" ennen töiden aloitusta. Jotenkin funtsin sen homman niin, että kotonaolo vuosista täytyy jäädä myös Eetun kehityksen lisäksi jokin kongreettinen "hyöty" ja olkoot se sitten neitsytmäisen siisti,(horoskooppimerkkini) täydellinen koti;D

Kotiäiti vuodet ovat olleet upea tilaisuus olla yhdessä omien lasten kanssa , olen täydestä sydämmestäni nauttinut tästä ajasta. Olemme toki olleet taloudellisesti "tiukemmalla", kuin jos molemmat vanhemmat olisivat olleet työelämässä, mutta siitäkin olemme selvinneet melko hyvin ja toinen puoli on se, että meillä on ollut tajuttomasti aikaa toisillemme, olemme matkustelleet ja mökkeilleet ja käyttäneet varmasti enemmän aikaa, kuin jos olisin ollut työelämässä myös yhdessä ihan vain muksujen kanssa puuhasteluun. Mikäpäs sen tärkeämpää ja arvokkaampaa tässä elämässä olisi kuin aika, josta niinkuin jokainen varsin hyvin tietää tietää kuluu tovi jokikinen sekunti. ...Kaikenlaista niin turhaa, kuin tarpeellista voi rahalla ostaa , mutta aikaa ei edes Kroisos pysty itselleen ostamaan:D

Toisaalta en halua edes ajatella mitä vuodet kotona ovat tehneet eläkkeelleni ja miten helppoa viisikymppisen akan on palata työelämään... Kotiäiti onkin ammatti, jossa ei palkkaa, tahi eläke-etuja tunneta. Vapaapäivistä tai vapaista viikonlopuista puhumattakaan...

Kaappeja siivotessa olen miettinyt, että ihminen on kaikessa "hamsteriudessaan" varsin huvittava eläin. Kellekköhän ja mitä tilaisuutta varten hamstraamme sen kaiken "roskan" jota kaapeissamme säilytämme. Olen nyt 47-vuotias ja kaapistani löytyneet vaatteet olivat osittain niitä, joita käytin parikymppisenä 30-kiloa sitten... No olisihan perikunnilla enemmän duunia, jos kukaan ei luopuisi missään vaiheessa mistään,,, siinäpähän motkottaisivat, kun kuskaisivat tavaraa kaatopaikalle:D

Joululahjoja, nyt viimeiseksi lähinnä kysymystä - Mitä muksuille?, olen pohtinut.

Mallan toivelahja (se kaikista toivotuin) viime vuodelle oli lasten jätskikone. Tuohon vihoviimeisen turhakkeesen kului useampi kymppi rahaa ja tuo härveli vie kohtuuttomasti kaapissa tilaa, mutta eipä tuolla mitään tee!! Olen kahteen otteeseen yrittänyt sillä nyt jätskiä vääntää, mutta tulosta ei synny ja jos tuloksen syntymiseen oikeasti tarvitaan noin paljon aikaa ja työtä sen eteen, että saadaan aikaiseksi pari hassua desiä jädeä on ehkä parempikin, että homma ei toimi!!
Tänä vuonna aion todellakin perehtyä lahjojen laatuun jo ennalta edellisvuotta paremmin;D

Joulu on todellakin jo niin lähellä, että eilen pidimme ekat "piparitalkoot" yhdessä lasten kanssa. Voi sitä riemua, kun syntyy piparinväännöstä, siinä lasten iloa katsellessa alkaa viimeistään itsekin "syttymään" joulunviettoon!! Upeaa myöskin, että täällä Turussa sataa viimein lunta, jospa tuo kammottava pimeys tuosta lumen myötä hieman helpottaisi.
Mukavaa keskiviikkoa, terveisin TaRi!

Remppa jatkuu...

En tiedä mitä on tapahtunut, mutta kellojen siirron jälkeen aika on alkanut kulumaan entistä nopeammin. Päivät hurahtavat iltaan niin nopeasti, että en ole ehtinyt käydä lueskelemassa edes niitä ihania blogeja joiden lukija olen..

Olen edelleen käynyt säännöllisesti espanjan tunneilla ja melkoisen tosissani olen ottanut opiskelun! Ostin perjantaina Anttilasta boxin Serraanon perhettä ja havahduin kesken sarjan katselun, kun oli "pakko" livahtaa tuvan puolelle voileipää väsäämään, että ymmärsin taustalla kuuluvasta sarjasta sanan sieltä, toisen täältä! Oih, sitä oivaltamisen iloa;D

Sain tädiltäni kankaita ja tällä viikolla ajattelin ommella jotakin noista. (jos ehdin), torstaina havahduin seikkaan, että Mallalla on aivan liian vähän pussilakanoita. Kaapissa oli pitkä pätkä kivaa kirpparilta eurolla ostettua lastenkangasta, mutta ihan pussilakanaksi ei pittuus riittänyt, Kaapissa oli vanhoja lakanoita riittävästi, joten ompelin pussilakanan toisen puolen lakanasta ja toisen tuosta lastenkankaasta ja hyvä tuli. Kangasta jäi vielä sen verran, että sain tehdyksi kaksi lastentyynyä. ...Harmi vain, että Eetu on flunssassa, ja kun Eetu on flunssassa tulee hänen nenästään usein öisin unta. Niin nytkin, ja eikös Eetulla ollut sängyssään unikaverina toinen Mallan tyynyistä . No, tyyny näyttää nyt teurastajan esiliinalta...

Meidän torppa, vaikka pieni onkin sisältää myös yläkerran, joka tosin on vain käyttöullakko ja tosiasiassa sitä ei muut käytä kuin hiiret ja joskus oravat ja kesällä jostakin mystisestä syystä myös linnut... Kärpäsiä on myös ,,,riittävästi...
Olemme olleet kahden vaiheilla teemmekö yläkerralle edes mitään, koska periaatteessa alakerta riittää aivan hyvin meille ja kesällä "pikkumökki" on osoittautunut sopivaksi vieraiden "piilotus" paikaksi. Minä olen miltei poikkeuksetta meillä se joka sanoo, että nyt tehään remonttia, mutta yläkertaan en ole toistaiseksi saanut "inspiraatiota". Lauantaina nyt kuitenkin isäntä ilmoitti voimamiehen kanssa piipahtavansa vintillä, hetken päästä ukko tuli silmät palaen alas ja hihkaisi:-Me raivataan vintiltä se vanha kesähuone tyhjäksi, mis on jätesäkkejä...?
Huone oli pullollaan kirjoja, Jari kävi nuo läpi ja hyväkuntoisimmat, luettavat saivat jäädä, mutta muut lensivät ikkunasta pihalle ja suoraan kirjarovioon...

Launataina meillä poltettiin kirjoja ja revittiin pinkopahvia katosta pinkopahvia pitkälle pimenevään yöhön ...
Sen verran nyt kuitenkin sovittiin, että remontilla ei ole aikataulua, vaan sitä tehdään ihan rauhassa kukkaron ja inspiraation mukaan. Katto oli jo mahtava, positiivinen yllätys. Meillä on hyväkuntoinen peltikatto, mutta aiemmin ollessaan vielä, ei niin hyväkuntoinen oli vanha katto vuotanut ja vanhassa kesähuoneessa katon päällysteenä ollut pinkopahvi roikkui "pussilla" ja oli täynnä vesijälkiä. Äijät repivät pinkopahvin pois ja alta paljastui siistikuntoinen, ehyt lautakatto, joka ei tarvitse kuin maalia pintaansa ja kelpaa sellaisenaan( no , ehkä nyt juuriharjaa ja soodaa myös...). Lattia taas oli kaikkea muuta kuin hyvä. Mammalta oli vuosia sitten jäänyt yläkerran ikkuna auki yhdeksi talveksi ja lattia oli tuosta kärsinyt pahoja lahovaurioita ja tarvitsee uusia kokonaan. kannatin puut olivat kuitenkin hyvässä, moitteettomassa kunnossa.
Yläkertaan tulee pienen burjetin kesähuone, joten mitään erikoista sinne ei västätä, mutta kattotaan ny mitä ajan kanssa syntyy;D