Jösses, mutta oli kiva viikonloppu. Kiva ja kiva, mutta ainakin työntäyteinen...Meille piti tulla vieraita, mutta viimetipassa heidän tulonsa peruuntui ja samalla hetkellä rentouttava viikonloppu vaihtui työleiriksi:D
Minä heiluin sekopäisenä suulissa muunnellen pölkkyjä klapeiksi ja isäntä hääräsi yläkerran kesähuoneen seinien kimpussa.
Lauantaina maltoimme lopettaa hommat pariksi tunniksi kun piipahdimme Rauman keskustassa syömässä ja eikun takaisin"sorvin" ääreen:D
Viikonloppu oli suht aurinkoinen ja "linturikas". Bongasimme mustarastaita, kurkia, tappelevia keltasirkkuja, punatulkkuja, talitiaisia, punarintoja ja peipotkin olivat palanneet kotikonnuille.
Päätin yhdessä Mallan kanssa aloittaa kirjoittamaan lasten "lintukirjaa". ensimmäisessä jaksossa seikkailee Paula punarinta ja jatko-osia ( joissa aina seikkailee uusi tirppa) syntynee viikottain. Kovin laajaa levikkiä emme kirjalle ole suunnitelleet, mutta hyvässä lykyssä saatamme jostakin osasta ottaa painoksia jopa kaksi kappaletta...:D
Ai hitsi, en ole muistanut esitellä uusinta uutta mööpeliä, joka muutti torpalle tuossa pääsiäisen tienoilla:
Minä heiluin sekopäisenä suulissa muunnellen pölkkyjä klapeiksi ja isäntä hääräsi yläkerran kesähuoneen seinien kimpussa.
Lauantaina maltoimme lopettaa hommat pariksi tunniksi kun piipahdimme Rauman keskustassa syömässä ja eikun takaisin"sorvin" ääreen:D
Viikonloppu oli suht aurinkoinen ja "linturikas". Bongasimme mustarastaita, kurkia, tappelevia keltasirkkuja, punatulkkuja, talitiaisia, punarintoja ja peipotkin olivat palanneet kotikonnuille.
Päätin yhdessä Mallan kanssa aloittaa kirjoittamaan lasten "lintukirjaa". ensimmäisessä jaksossa seikkailee Paula punarinta ja jatko-osia ( joissa aina seikkailee uusi tirppa) syntynee viikottain. Kovin laajaa levikkiä emme kirjalle ole suunnitelleet, mutta hyvässä lykyssä saatamme jostakin osasta ottaa painoksia jopa kaksi kappaletta...:D
Ai hitsi, en ole muistanut esitellä uusinta uutta mööpeliä, joka muutti torpalle tuossa pääsiäisen tienoilla:
Salora kaappiradio 50-luvulta. On muuten ensimmäinen mööpeli, jonka olen ostanut itselleni 17-vuotiaana, kun muutin ensimmäiseen omaan kotiini. Metsästin tätä ihanuutta viikko kaupalla pitkin Turun antiikkiliikkeitä ja viimein löysin tämän yhdestä sellaisesta ja kotiinihan se lähti. Jossakin vaiheessa kyllästyin siihen ja luovutin sen isälleni, mutta nyt kun hän on poistunut keskuudestamme antoi äitini tämän minulle takaisin ja melkoisella varmuudella voin sanoa, että tästlähtien olemme erottamattomat!!!
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille, soon moo:D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti