Syksy on kummallista aikaa, tulee mieletön halu uudisua ja uudistaa, oppia uutta. Uusia harrastuksiakin poikii, kuin sieniä sateella ja usein nuo tahtovat lopahtaa ennen kuin kunnolla ehtivät alkamaankaan! ...Tosissani toivon, että omalle "harrastukselleni" ei käy näin;D
Aloitin eilen kansanopistossa espanjankielen opiskelun ja mikä ihmeellisintä, vaikka en saanut houkutelluksi ketään muuta "tuekseni" kurssille ei into tunneille menosta tuosta huolimatta lopahtanut, vaan urheasti tuonne raahauduin niinkuin olin itselleni luvannut:D
Kurssi alkoi klo 18.00 (noin luulin), luokkahuoneen numero oli kaksi. Entuudestaan tiesin, että on varsin "korkeasta" koulusta kyse ja valitsin laiskana ihmisenä juurikin tuon kurssin lähinnä luokkanumeron perusteella, kun oletin luokan numeron perusteella sijaitsevan koulun alaosissa olevissa tiloissa, eikä näinollen minun tarvitsisi kivuta kymmeniä rappusia...
Minä olen "viimetinkaan" ihminen joissakin asioissa ja mikä vielä tyhmempää tuon lisäksi en vaivaudu tarkistamaan asioita , vaan luotan "huippuhyvään" muistiini.. Viimetinkaan tarkistin netistä koulun sijainnin, totesin, että minulla on 20 milsaa aikaa ehtiä tuonne, juoksin autoon ja ajoin paikalle. Parkkipaikka löytyi ihmeen helposti, puolijuoksua kiirehdin koulun aulaan ja pysähdyin tutkimaan alhalla olevaa luokkakarttaa ja infoa. Enhän minä siitä mitään ymmärtänyt! Näytin ilmeisesti hieman eksyneeltä, kun viereeni tuli nainen, joka kysyi: - Voinko auttaa? Sanoin hänelle:- Kiitos mielellään , olen tulossa Espanjan ykkös- kurssille ja etsin luokkaani, johon hän: -Tänään alkaa kaksi ykköskurssia, kumpaan tulet? Johon minä: -Ei ole kuule aavistustakaan,,,eikäkö siihen mikä on luokka kakkosessa!!! -Juu, vastasi nainen, se olisi sitten tuolla neljännessä kerroksessä,,, kiitos...!!! Se siitä kapuamattomuudesta, tässä koulussa numerot alkavat ylhältä alaspäin...:D
Puuskutin ylös, kello oli 17.40, eikä ketään missään, soitin kotiin ja pyysin Jaria tarkistamaan aloitusajan. Kurssi alkoi 18.30...
Kurssilla oli yllättävän mukavaa. Ryhmätöitä oli (yäk, tiätty), mutta onnekseni sain vierustoverikseni miehen, jolle ryhmätyöt ja sosiaalisuus eivät myöskään tunnu olevan se numero uno ja täydessä yhteisymmärryksessä annammekin toisillemme työskentelyrauhan...;D
Pidän kaikista "Latinaan pohjautuvista" kielistä, mutta espanjan kieli on mielestäni erityisen kaunis . Haluan ihan todellakin täydestä sydämestä oppia sitä, mutta kielipääni on surkea (ja keskittymiskykyni kanssa...)
Saapas nähdä miten käy...
Ainut ikävä yllätys kurssilla oli, että hyvät kirppislöytöni kaksi kurssilla käytettävää oppikirjaa olivat auttamatta liian vanhaa painosta. Tuon vuoden 2003 painoksen jälkeen kirjat olivat muuttuneet niin oleellisesti, että minun on hankittava uuden painoksen kirjat:( Kävin jo Suomalaisessa kirjakaupassa tilaamassa opukset ja täytyy sanoa, että kyllä ketuttaa maksaa miltei 80 e kirjoista, jotka kuitenkin periaatteessa jo omistan:( Mulla ei kyllä ihan mene jakeluun minkä himpuran takia oppikirjoista pitää ottaa niin hirveän usein uusia painoksia!!!! Mitkä kaikki tahot tuossa mahtavatkaan rahastaa...Kele!!!
No, toisaalta törkykalliit opukset pitävät pihin minäni tiukasti opintojen parissa...;D
Ensi kesänä Torreviejassa on hyvä tilaisuus testata uutta "kielipäätä", enää ei tarvitse jättäytyä ukon kielitaidon "varaan":D
Ensi syksynä aion lähteä taas caminolle. Tällä kertaa tarkoitus olisi aloittaa reitti Ranskan puolelta ja kävellä rajan yli Espanjaan ja siellä käpytellä niin paljon, että kilometrejä matkalle kertyisi n. parisataa. Compostela tuli saaduksi edelliseltä matkalta, joten Santiagoon asti emme nyt mene, ja karttaakaan ei vielä ole tullut "sillä silmällä" katsotuksi,että ihan tarkkaan osisin vielä sanoa mistä mihin kuljemme. Viime syksynä tuon Ranskan reitin loppupään (156 kilsaa) vaellettuamme jäi fiilis, että tuonne on aivan pakko päästä uudelleen ja haluan, vaikkakin osissa kulkea koko 750 kilometrisen reitin jossakin vaiheessa elämääni kokonaan! Tuollakin taasen kielitaitoa tarvitaan, joten lisää kannustimia...;D
Tekstit on mukava "kuvittaa" , etsin kuumeisesti Espanja aiheista kuvaa kansioistani... Eipä löytynyt tältä koneelta...Oma koneeni on korjaamolla... En ehkä kuitenkaan viitsi ottaa tuosta vanhasta oppikirjasta kuvaa, joten ylläoleva opus kelvatkoon Espanja kuvaksi. Itselleni kuva tuo paljon ihania Espanja muistoja mieleen. Katunäkymä on "kotikadultamme" Orihuela Costalta ja noistakin vuosista on jo kulunut 4 vuotta...:D
Riihipöllön reviirillä touhuaa perhe, jolla kaupunkikoti kerrostalossa ja " kakkoskoti" maalla "Torpassa", jossa ylellisyyksinä mm.ulkohuussi, kaivovesi (jota ei voi juoda,kai?), ja heikko sähkö. Lisäksi matkaillaan, tehdään diy juttuja ja remonttia, joka tuskin koskaan tulee ihan valmiiksi...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Tulen hulluksi, jollen jo ole ! "kädettömyys" on kamalaa! Kävin tänään taasen lääkärillä, kun käsien oireilu on vain pahentunut. S...
-
Raahauduin tänään viimein lääkäriin ja lääkärin arvio oli, että kädessä on ahtaassa rannekanavassa hermo pinteessä ja käsi on nyt tiiviisti ...
-
Eetu tuli tänään koulusta kotiin ja kysyi: -Tiäks äiti tän laulun? Minä olen hurja ja minä olen rohkea. Minä olen kaunis ja ihana. Jos...
Hyvää viikonloppua!!
VastaaPoistaKiitos, sitä samaa itsellesi. Oli ilahduttavaa huomata, että olit tullut lukijaksi! Kiitokset:D
VastaaPoistaMielenkiintoista! Opiskeluintoa :)
VastaaPoistaKiitos, sitä tarvitaan;D
VastaaPoista