Dippailua

Viikonloppu meni mukavasti kyläillen ja maallakin ehdittiin piipahtaa, mutta kotiin tulessa huomasin, että olen mystisesti kadottanut puhelimeni akkulaturin (taas kerran) jonnekin.
Olen aivan toivoton tapaus kadottamaan avaimia, laukkua, lompakkoa, kännykkää, latureita yms!! Mitä enemmän yritän pitää asioita "hanskassa", sitä pahemmaksi menee...
Tämän viikon tärkeisiin "projekteihini" kuulukoot suunnitelma: Minne laitan tavarani niin , että ne tästälähin ovat aina löydettävissä! :D

Maalla oli oikea kunnon talvi. Lapset laskivat pulkalla torpan kulmalta perunapelolle ja nauttivat lumesta. Kaivoimme fondue-padan esille ja teimme lasten iloksi suklaafondueta johon dippailimme omenoita, päärynöitä, banaania ja vaahtokarkkeja, nam:D

Dippailun seurauksena oli jokaislla kunnon ähky! Lapset olivat vanhempiaan viisaampia ja malttoivat kuitenkin lopettaa homman paljon ennen meitä;D ...Yö kului vatsaa hieroen ja kieriskellen...

SUKLAAFONDUE

Maitosuklaata tai tummaa (ketä siitä pitää...) n. 200g levy

Vajaa desi kermaa

Ruokalusikallinen, pari mantelilikööriä (aikuisten pataan)

1 Ruokalusikallinen voita


Dipattavaa:

Omena, päärynä, mandariini, banaani, vaahtokarkit, kuiva pulla, pop cornit, luumu, ym, ym

Mukavaa alkavaa viikkoa taas jokaiselle! ...Jos ei nyt kuintenkaan ainakaan soiteltas...;D

Taidetta ja örkkejä

Kävin tänään Turun taidemuseossa syystä, että halusin nähdä Stiina Saariston Kissimirrit ja yksi petetty pupunen II näyttelyn, sekä nyt tietysti katsastaa samalla museon muunkin tarjonnan. Saaristolta oli esillä neljä, varsin suurikokoista työtä ja noissa lukumääräisesti vähäisissä töissä riitti yksityiskohtia ja katsottavaa niin, että vaikka teoksia olisi tuijottanut muutaman tunnin yhteen putkeen olisi taatusti hokannut taasen joitakin yksityiskohtia, jotka aiemmin jäivät huomaamatta.

Olimme museossa Katjan (aikuisen tyttäreni) kanssa. Sovimme käynnistä jo aiemmin ja eilen Katja soitti minulle ja pyysi hakemaan hänelle Skanssin eläinkaupasta jauhomatoja ja tuomaan ne tänään hänelle treffatessamme kaupungilla. Katjalla on lemmikkinä tarantula, en muista tarkempaa rotua, mutta, iso, kaunis ja musta:D Tarantula syö jauhomatoja, joten niitä "kullanmurun" piti saaman.

Lemmikkikaupan myyjä kaivoi pyynnöstäni viisi kappaletta jättijauhomatoja muovisesta teraariosta, jossa noita "otuksia" vilahteli turpeen seassa. Rakastan luontoa, mutta ikävä kyllä inhoan melkein kaikkia "öttiäisiä", joten jo pelkkä matojen näkeminen aiheutti puistatuksia!!! Myyjän vielä kerrottua, että häneltä on purkit loppu, joten hän laittaa äklötykset nyt vain pussiin ja pyysi vaihtamana ne sitten kotona kunnolliseen astiaan, mutta ei kuitenkaan kannata siirtää niitä paljain käsin, kun ne "sihisevät, sylkevät ja purevat"... Juu, ihan kuin olisinkin siirtänyt, mutta kommentti sai aikaiseksi sen, että puolen tunnin välein kävin miltei vuorokauden ajan tarkistamassa ovatko kammotukset purkissaan... Ei enää ikinä!!!!

Muutoin tämä alkuviikko onkin sujunut villakoiria metsästäessä ja tuhotessa, sekä pyykkivuorta valloittaen, joten mihinkään tuon "loistokkaampaan" ei tässä ole ehtinyt sormiaan upottaa. Jotain sentään ehdimme Mallan kanssa tehdä;D Monissa blogeissa on vilahtanut lasipurkkeja joissa säilytetään tulitikkuja ja mekin teimme omamme, tosin tikkuaskeja tuonne (vaikka onkin melkoisen pieni purkki) uppoaa näemmä tuhottomasti...

Jälkimaininkeja...

Keri on vietetty ja meni kutakuinkin niinkuin olin ajatellut. Naurista välteltiin, joten naaman pitäsisi uskomusten mukaan pysyä paiseettomana ja ilman ajoksia. ...Viljankasvukin varmistettiin, mutta jääköön salaisuudeksi millä tavalla...:D

 Voimamiehen tuoma kylpytynnyri oli ahkerasti käytössä ja tulia polteltiin niinkuin "kuuluu" ja sauna taisi olla vuorokauden putkeen päällä, joten sekin puoli hoitui kunnialla. Vainajia ei pahemmin muisteltu, kun taitavat olla hiukan liian tuoreessa muistissa muutoinkin, ja mukava juhlatunnelma olisi saattanut vaihtua turhan  melankoliseksi.

 Ruokaa syötiin tarpeeksi! Lauantaina naatiskeltiin alkupalana juustoista suppilovahvero keittoa ja itseleivottuja porkkanasämpylöitä tuorejuuston kera. Pääruokana oli porosoosia perunamuusilla ja puolukkahillolla, sekä lisukkeena juuresruukku.
 Jälkiruoaksi mutusteltiin valkosuklaamustikkakakkua. Ruokajuomana punkkua, joka ei pitkäksi venahtaneen perjantaikylpeilyn jälkiseurauksena oikein maistunut kenellekään...;D

 Sienikeitosta pidin, joten sen reseptin voisin vaikkapa jakaa, kunnen kuitenkaan enää muista mistä sen alunperin löysin...

        JUUSTOINEN SUPPILOVAHVEROKEITTO

Muutama rkl voita
2,5 rkl vehnäjauhoja
 3-4 dl sieniä
 n. 5 dl vettä
4 dl kuohukermaa
1 kantarelli tuorejuusto
1 ranskankerma
2 rkl kasvisfondia
 suolaa maun mukaan
 rouhittua mustaa pippuria, salviaa ja meiramia maun mukaan.

 Sulata voi, lisää sekaan jauhot jonka jälkeen vesi.
 Sekoittele ja lisäile muutaman minuutin hennon poreilun jälkeen juusto ja kermat.
 Lopuksi mausteet . Lisää viimeiseksi tarvittaessa suolaa. Fondi itsessään on jo suolaista, kuten tuorejuustokin, joten ole varovainen suolan kanssa.

Ai niin. Keväiseen "paljujuhlaan" (jos luoja suo)mennessä aion hankkia itselleni saunamyssyn! Lauantai-illalla satoi taivaalta jäätävää vettä ja vaikka vesi paljussa oli sielua ylentävän lämmintä, päähän valuva jääkylmä vesi viilensi kroppaa sen verran tehokkaasti, että vaikka en yleensä karehdi keneltäkään lähes mitään nyt vähän "raastoi" vieraiden päässä olleet huopaiset saunamyssyt...;D

Kekrit

Tulevana viikonloppuna meillä juhlitaan kekriä, eli sadonkorjuujuhlaa, eli kesänpäättäjäisiä:D Meidän kekrissä jätetään kekrilammas syömättä ja muuta "perinteistä" ei taida näissä pippaloissa ollakaan jäljellä, kuin muinainen nimi ja ylensyönti... :D
Satoakin tulee tänä vuonna korjattua lähinnä sittarin tiskiltä, syystä, että keväällä istutetut sipulit eivät suostuneet nousemaan rikkaruohojen joukosta ollenkaan ja ne muutamat perunat jotka ohdakkeiden seasta nousivat ovat ajat sitten syöty;D

Kylvökset eivät pitäneet näemmä siitä, että ne laitettiin maahan toukokuun viimeisellä viikolla ja tuon jälkeen seuraavan kerran käytiin noita moikkaamassa heinäkuun puolenvälin tietämillä...

keskiviikkona alkaa kouluissa syysloma, joten pääsemme Raumalle jo torstaiaamuna. Perjantaina tulee voimamies ja tuo kylpytynnyrin muassaan ja siitä alkaakin armoton paljussa likoaminen:D

Tämä viikonvaihde kului pihaa haravoidessa ja kekrejä valmistellessa.

Pihatöiden lisäksi ehdin ommella eteiseen uudet verhot. ...viljasäkistä, kuinkas muuten... Vaikeuksia tuotti päättää pitäisikö verhot "kannattaa" sivusuunnassa, vai ylhältä/alas, joten päädyin ratkaisuus molempi parempi:D

Verhojen kokoamisnauhat ovat varsin persoonallisesti valmistettu trikoosta ja tissiliivipitsistä... Sydämmet ovat vain rekvisiittaa ja peittävät hyvin säkissä olleet hiiren syömät kohdat:D

Hiiristä puheenollen, siimahännät ovat näemmä torpasta häädön jälkeen löytäneet uuden asuinsijan huussista... Vessapaperi oli silputtu pieneksi hötöksi ja mattoa syöty ja paskottu jokikiseen koloon:( ...Taistelu jatkukoot!!! Katotaan ketä voittaa, kele!!!


Mukavaa syysloma viikkoa kaikille, joilla sellainen ylellisyys on! Palaillaan kekrien merkeissä ensi viikolla:D

Herkkuja tänne ja heti!

Perjantaisin on kiire! Olen auttamatta yöihminen, joten jos vain mahdollista valvon myöhään ja herään myöhään...:D Perjantaisin herään kuitenkin poikkeuksetta aikaisin aina ja pistän kotona kaiken valmiiksi "muuttoon" viikonlopuksi Turusta Raumalle.
Tänä aamuna vein vielä Eetun kouluun, olivat lähdössä retkelle heti aamulla Ruissaloon opastuskeskus Tammenterhoon , joten taksilla olisi ajoitus mennyt hiukan liian naftiksi.
Käyn perjantaisin aina myös kaupassa ostamassa viikonlopun sapuskat maalle ja tällä kauppareissulla päätin vakaasti, että nyt en turhiin sorru... Tarkoittaa lähinnä karkkia ja pullapuolta. Kaupassa kaikki meni hyvin, sivutin hienosti karkkihyllyt edes vilkaisematta niitä ja "pullapuoleltakin" nappasin mukaan vain yhden keksipaketin. Homma sujui kuin tanssi, kotiin asti...:D

Siellä havahduin tosiasiaan, että meillä on edessä rauhallinen perheviikonloppu, vieraitakaan ei ole tulossa. Eilen kävin ostamassa boxillisen Midsomerin murhia...
Meillä on melkoiset kokoelmat tv-sarjoja. Lempipuuhiimme kuuluu rauhallisina maalla oleilu viikonloppuina lasten mentyä nukkumaan käpertyä sohvan kulmaan seurana iso karkkisaavi tai jotakin muuta hyvää ja tykittää menemään yhteen putkeen monta jaksoa jotakin tv-sarjaa, joka syystä tai toisesta on aikanaa jäänyt telkusta katsomatta. Toisinaan avaamme punaviini pullon ja nautimme napostelun kera viiniä...:D

Nyt ei ole viiniä, eikä karkkia, pelkkää murhaa vaan... Ei hitto, äkkiä pakastimen kautta keittiöön!!!
Kauppaan en enää jaksanut lähteä, mutta liinan alla odottelee iltaa mustikkarahkapiirakka ja jospa sieltä Laitilasta koukkais vielä sen punkkupullon...:D

Hyvää viikonloppua kaikille!!!

Mustikkarahkapiirakka

150g voita
1 dl sokeria
1 muna
3 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta

TÄYTE:
Mustikoita
1 tölkki 200 g arla mustikka-vanilja rahkaa
2 pientä munaa
0,5 dl sokeria
vaniljasokeria

Vaahdota voi ja sokeri, lisää muna ja jauhot (joiden seassa leivinjauhe), sekoita
ja levitä taikina jauhotetuin sormin leivitettyyn vuokaan.

Pane marjat pohjan päälle. Mausta muna kermaviiliseos sokereilla ja kaada marjojen päälle.
Paistoaika n. 30 min. 200*

Ps. Rahkan voi halutessaan vaihtaa myös kermaviiliin tai kondensoituun maitoon.

Olen sopiva...

Eetu tuli tänään koulusta kotiin ja kysyi: -Tiäks äiti tän laulun?

Minä olen hurja ja minä olen rohkea.

Minä olen kaunis ja ihana.

Joskus olen huono ja

joskus hyvä.

Olen sopiva,

sillä Minä olen Minä!


Olin kuullut laulun/runon aiemminkin, mutta nyt se pysähdytti! Ensinnäkin voi hitsi miten ihanaa, että nykykouluissa opetetaan ja "autetaan" samalla ajattelemaan itsestään jotain näin kannustavaa. Jos positiivisessa mielessä oppii välittämään itsestään ja antamaan "virheensä" itselleen anteeksi niin aika luonnollisesti tuo sama välittäminen kohdistuu muihinkin ja se, jos mikä on tärkeää!

Siinä se asia sitten jo tulikin. Tässä oman kiireen ja turhautumisten ja ulkonäkö kriteerien keskellä kamppaillessa oli varsin positiivista havahtua, että "vaikka joskus olen huono ja joskus olen hyvä. Olen sopiva , sillä minä olen minä" ! :D

.... Nyt onkin taasen hyvä palata Espanjan verbien pariin , jotka eivät millään uppoa lahoon päähäni...;D

Tulvia ja tunnelmointia

Sataa sataa ropisee, pilipilipom... Maalle ajaessa mielessä käväisi: -Missä ihmeessä me oikein olemme, ei näillä nurkilla ennen järviä ollut. Vaan nyt oli... Pienet ojat olivat muuttuneet joiksi ja entiset joet järviksi niin paljon vettä oli kaikkialla.
Mökkitiellä oleva "uitto-oja" tulvi ääriään myöden ja koko tie oli muuttunut paikoittain hyvinkin mutaiseksi. Sunnuntaina tosin oja oli jo hieman laskenut, vaikka vieläkin vesi oli varsin korkealla:(

Perjantaina satoi iltaan asti, mutta lauantai aamupäivällä sade taukosi sen verran, että pääsimme järvelle perjantaina sadetta uhmaten viedyt verkot katsastamaan ja Eetu samalla mato-ongelle. Saalis oli kehnonpuoleinen, mutta sen verran kalaa kuitenkin tuli, että iltasaunan päälle saimme nauttia paistetusta affenasta:D

Viikonloppu kului kutakuinkin sisätiloissa, ilma kun ei oikein houkutellut ulkoiluun. Voimamies tyttärineen vietti viikonloppua kanssamme ja aika kului turhankin nopeasti pelaillen ja joulutonttuja askarrellen. Jari sahasi meille ohuehkoista oksista pölkkyjä, joihin liimasimme hiippalakkeja ja partaa melkoisena sekamelskana, tuloksena viisi tonttu-ukkoa joulua sulostuttamaan... Sen verran persoonallisia, että noista ei viitsi julkaista kuvia...Tulisitte vain kateellisiksi...:D

Löysin muutama viikko sitten kaupungista roskiksemme vierestä siistinoloisen videonauhurin jonka poimin mukaamme maalle ajatuksena, jospas tuo toimisi... Eetu hajoitti ajatpäivät sitten omat videomme ( syötti niille legopalikoita! ...Eivät pitäneet niistä) ja tuon jälkeen olemme olleet ilman noita mukavuuksia. Olen kärrännyt kaikki videonauhat maalle, siellä kun on enemmän säilytystilaa , ja nyt vihdoin nauhoille onkin käyttöä... Jee, varsin positiivinen yllätys, videot olivat moitteettomassa kunnossa, kylläpä vaan dyykkaus kannattaa:D

Mukavaa alkavaa syksyistä viikkoa kaikille!!

Angry Birds

Eetu pelailee Angry birds pelia ja fanitus on sitä luokkaa, että lähes joka "jutussa" pitäisi olla jotakin Angry Birdsiä.
Eilen kirppiskäynniltä mukaan tarttui 98senttinen Angry B t-paita eurolla. Paidan selkäosa oli tahrainen, mutta etuosa aivan priima:D Ihan päällehän tuosta ei enää ollut 130 senttiselle kundille, joten leikkasin paidan kappaleiksi ja nyt on kundilla kiva pipa:D

Mä osaan jo...

Kyl maar mää nii onnellinen oon:D Eetu oppi vihdoin ja viimein fillaroimaan ilman apupyöriä ja ihan tosta vaan:D Iskä kysyi, että josko otettas apupyörät pois, johon kundi: -No kai sitä vois koittaa,,,ja lähti polkemaan:D
Neljä-vuotta tuota on työstetty ja nyt aika oli kypsä:D Wautsi wau:D

Viikonlopun vietimme taas maalla pihatöitä tehden ja välillä kävimme käpyttelemässä Rauman vanhassa kaupungissa ja syömässä...Yllättäin La Bambassa.

Vanhakaupunki on todella kaunis. Ainut huono puoli kujien kuljeskelussa on, että katseltavaa on niin paljon, ja joka puolella, että epätasaisilla mukulakivikaduilla ei välttämättä muista katsoa lainkaan eteensä ja siinä saattaa käydä hassusti...:D

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille:D